Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi on hyvin yleinen sairaus. Sitä sairastaa Suomessa arviolta yli 300 000 ihmistä. Kilpirauhasen vajaatoiminnan toteaminen ei aina ole yksinkertaista, koska oireilu voi olla niin moninaista. Arviolta 30 00050 000 suomalaista sairastaa tietämättään kilpirauhasen vajaatoimintaa. Olemme perehtyneet kilpirauhasen vajaatoiminnan muotoihin ja oireisiin. Tässä artikkelissa kerromme, kuinka sairauden voi tunnistaa, miten se diagnosoidaan ja miten sitä voidaan hoitaa.

Mitä kilpirauhanen tekee?

Kilpirauhanen muodostaa hormoneja, jotka säätelevät elimistön aineenvaihduntaa. Aineenvaihdunta on prosessi, jossa keho muokkaa ravintoaineita ja ottaa niistä itselleen riittävästi energiaa ja tarvittavia rakennusaineita. Aineenvaihdunta vaikuttaa myös kehon lämpötilaan, sykkeeseen ja siihen, kuinka hyvin keho polttaa kaloreita. Jos kilpirauhanen ei tuota riittävästi hormoneja, aineenvaihdunta hidastuu ja yleinen vireystaso laskee.

Aivolisäke säätelee kilpirauhasen toimintaa kilpirauhasta stimuloivan hormonin tyreotropiinin (TSH) avulla. Yleensä kilpirauhasen vajaatoiminnassa TSH:n määrä veressä kasvaa. Kun kilpirauhasen tuottaman tyroksiinin tuotanto hiipuu, aivolisäke huomaa sen ja se alkaa lisäämään TSH:n tuotantoa. Näin lisääntynyt hormonin määrä pakottaa kilpirauhasta tuottamaan lisää tyroksiinia.

Kilpirauhasen liikatoiminnassa TSH:n määrä vähenee. Tyroksiinia erittyy liikaa ja se sammuttaa TSH:n tuotannon aivolisäkkeessä, jotta kilpirauhasen stimulaatio vähenisi. Lue lisää kilpirauhasen liikatoiminnasta tästä.

Mikä on kilpirauhasen vajaatoiminta?

Kilpirauhasen vajaatoiminta syntyy, kun kilpirauhanen ei tuota tarpeeksi kilpirauhashormoneja tai kehon kudokset eivät käsittele kilpirauhashormoneja oikein.

Kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan jakaa primaariseen ja sentraaliseen. Primaarinen tarkoittaa kilpirauhasesta johtuvaa vajaatoimintaa. Noin 95 % tapauksista on primaarisia. Noin 5 % tapauksista on sentraalisia eli aivolisäkkeestä tai hypotalamuksesta johtuvaa vajaatoimintaa.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan vastakohta on kilpirauhasen liikatoiminta eli hypertyreoosi. Hypertyreoosissa kilpirauhanen tuottaa liian paljon kilpirauhashormonia. Näiden kahden sairauden välinen yhteys on monimutkainen, nimittäin tietyissä olosuhteissa ne voivat johtaa toisiinsa. Kuten esimerkiksi tilanteessa, jossa on käytetty radiojodihoitoa, tai kilpirauhaslääkitystä liian suurella annoksella/liian kauan.

Mitkä ovat kilpirauhasen vajaatoimintaan yleisimmät syyt?

  • Hashimoton tauti
    Autoimmuunisairaus, jossa elimistön puolustusjärjestelmä hyökkää omia kilpirauhassolujaan vastaan. Sairaudessa kilpirauhanen vaihtelee liika- ja vajaatoiminnan välillä, mutta yleensä edetessään se johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan ja tuhoaa lopulta kilpirauhasen. Tauti on naisilla huomattavasti yleisempi. Perinnöllinen rasite autoimmuunisairauksiin voi johtaa taudin ilmentymiseen.
  • Sädehoito
    Osa syövistä vaatii hoitomuodoksi sädehoitoa. Sädehoito kaulan ja niskan alueella vaurioittaa kilpirauhasen soluja, mikä vaikeuttaa kilpirauhasen hormonituotantoa.
  • Radioaktiivinen jodihoito
    Hoitotapa määrätään yleensä kilpirauhasen liikatoimintaa sairastaville. Hoidosta saatava säteily tuhoaa kilpirauhasen soluja, mikä usein johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan.
  • Ikä
    Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleisempää ikääntyvillä ihmisillä, etenkin naisilla. Noin 10%:lla yli 50-vuotiaista naisista esiintyy kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita. Luku kasvaa 20%:iin kun on kyse yli 65-vuotiaista naisista.
  • Lääkkeet
    Tietyt lääkkeet esimerkiksi sydänongelmien, psyykkisten oireiden ja syövän hoidossa voivat vaikuttaa kilpirauhasen hormonituotantoon. Tällaisia lääkkeitä ovat muun muassa litium ja amiodaroni. Litiumia käytetään kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa. Amiodaronia käytetään sydämen rytmihäiriölääkkeenä.
  • Kilpirauhasen poistoleikkaus
    Poistoleikkauksen jälkeen tarvitaan hormonikorvaushoitoa. Jos kilpirauhasesta poistetaan vain osa, se voi silti tuottaa riittävästi hormonia elimistölle.
  • Jodin puute
    Kilpirauhanen tarvitsee jodia tuottaakseen kilpirauhashormonia. Elimistö ei itse pysty tuottamaan jodia, joten sen saannista on huolehdittava ruokavalion avulla. Jodia saa muun muassa kananmunista, maidosta ja jodioidusta suolasta.
  • Lisäravinteet
    Jodin puute voi aiheuttaa vajaatoimintaa, mutta myös sen liiallinen käyttö voi lisätä riskiä sairastua kilpirauhasen vajaatoimintaan. Jodia löytyy erilaisista merilevistä ja joistakin multivitamiinivalmisteista.
  • Goitrogeeniset kasvit ja soijatuotteiden liiallinen käyttö
    Goitrogeenisten kasvisten liiallinen käyttö voi johtaa struumaan tai kilpirauhasen vajaatoimintaan. Goitrogeenisiä kasveja ovat muun muassa kaalit, lanttu, nauris, retiisi ja piparjuuri. Myös pitkäaikainen soijatuotteiden käyttö voi altistaa struuman tai autoimmuuniperäisen kilpirauhassairauden syntyyn.
  • Tupakointi
    Tupakka sisältää syanidia, joka muuttuu kehossa tiosyanaatiksi. Se toimii kilpirauhasen vasta-aineena, estäen jodin hyödyntämistä kilpirauhashormonien synteesissä.
  • Ympäristö
    Fluorilla ja kloorilla saattaa olla yhteys kilpirauhasen vajaatoimintaan, koska ne saattavat estää kilpirauhashormonien konversiota. Amalgaamipaikat hampaissa sisältävät elohopeaa. Se on raskasmetalli, jota voi kertyä kilpirauhaseen, aivolisäkkeeseen, vatsaan ja suuhun, ja se saattaa altistaa kilpirauhasen vajaatoiminnalle.
  • Raskaus
    Noin 5–10 % synnyttäneistä äideistä sairastuu synnytyksen jälkeiseen kilpirauhastulehdukseen eli postpartaaliseen tyreodiittiin (PPT). Riski sairastua on suurempi, jos äidillä on aiemmin todettu kilpirauhasvasta-aineita, hänen suvussaan on kilpirauhasen toimintahäiriöitä tai hänellä on ollut kilpirauhasen toimintahäiriöitä edellisessä raskaudessa. Valtaosalla äideistä kilpirauhanen palautuu normaaliin toimintaan synnytyksen jälkeen.
  • Aivolisäkkeen vajaatoiminta
    Aivolisäke tuottaa tyreotropiinia (TSH), jonka tehtävä on säädellä sitä, kuinka paljon hormonia kilpirauhasen on tuotettava. Aivolisäkkeen vajaatoiminta aiheuttaa tyreotropiinin (TSH) puutteen, joka ilmenee kilpirauhasen toimintahäiriönä.

Riskiryhmään kuuluvat

Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleisempää naisilla kuin miehillä ja sairastumisriski kasvaa iän myötä. Autoimmuunisairaudet kuten tyypin 1 diabetes, MS-tauti, keliakia, nivelreuma ja Addissonin tauti altistavat kilpirauhasen vajaatoiminnalle. Lisäksi kaksisuuntainen mielialahäiriö, Downin oireyhtymä ja Turnerin tauti lisäävät riskiä sairastua kilpirauhasen vajaatoimintaan.

Raskaus voi aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa. Yleensä raskaudenaikainen vajaatoiminta johtuu Hashimoton taudista. Hoitamaton kilpirauhasen vajaatoiminta lisää riskiä keskenmenoon, ennenaikaiseen synnytykseen, raskausmyrkytykseen ja kohonneeseen verenpaineeseen loppuraskauden aikana.

Ennaltaehkäisy

Kilpirauhasen vajaatoimintaan ei ole olemassa ennaltaehkäisykeinoja. Ihmiset, jotka kuuluvat riskiryhmään, ajoittainen tarkastus kilpirauhasen toimintahäiriöiden kannalta on suositeltavaa. Raskaana olevien naisten kannattaa keskustella lääkärin kanssa riittävästä jodin saannista.

Ruokavaliolla tai lisäravinteilla ei varsinaisesti pystytä vaikuttamaan sairauden kulkuun. Niillä voidaan kuitenkin vaikuttaa oireisiin ja olotilaan.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet

Kilpirauhanen tuottaa hormoneja, joilla on valtava merkitys solujen aineenvaihdunnassa. Toimintahäiriöt kilpirauhasessa voivat aiheuttaa useita oireita, jotka ovat yksilöllisiä ja kehittyvät yleensä hitaasti. Selvitimme kilpirauhasen vajaatoiminnan yleisimmät oireet, joiden avulla voit havaita mahdollisen sairauden ja hakeutua asianmukaisiin tutkimuksiin.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan 20 yleisintä oiretta

  • väsymys
  • masennus
  • hidastunut aineenvaihdunta
  • selittämätön lihominen tai laihtuminen
  • ummetus
  • ruokahaluttomuus
  • korkea kolesteroli
  • anemia
  • sydänvaivat
  • muistihäiriöt
  • lihas- ja nivelkivut
  • kuukautishäiriöt
  • mielialojen vaihtelu
  • huonontunut tai olematon libido
  • kasvun hidastuminen
  • alhainen ruumiinlämpö; kylmät kädet ja jalat
  • kuiva iho
  • ohuet, hauraat hiukset tai kynnet
  • unettomuus
  • paineen tunne kaulassa

Oireet lapsilla ja nuorilla

Kilpirauhasen vajaatoimintaa voi esiintyä myös lapsilla ja nuorilla. Oireet ovat yleensä samat kuin aikuisilla, mutta lapset ja nuoret voivat kokea myös seuraavia oireita:

  • hidastunut pituuskasvu
  • hidastunut psyykkinen kehitys
  • murrosiän psyykkinen kehitys
  • murrosiän kehityksen viivästyminen
  • hampaiden kehityshäiriöt

Hoitamattoman kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita

  • turvotus kasvoissa
  • harventuneet kulmakarvat
  • äänen käheys
  • hidas syke
  • kuurous
  • anemia

Miten kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan?

Kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan lääkärintarkastuksen ja verikokeiden avulla. Potilaalta yleensä otetaan verikoe, josta nähdään TSH-hormonin pitoisuus veressä. Normaalia korkeampi TSH-arvo yleensä viittaa kilpirauhasen vajaatoimintaan, kun taas normaalia alhaisempi TSH-arvo voi viitata niin vajaatoimintaan kuin liikatoimintaankin.

Lisäksi potilaalta voidaan tarvittaessa ottaa verikoe, josta nähdään T3- ja T4-hormonien pitoisuus sekä kilpirauhasvasta-ainepitoisuus. Niiden avulla voidaan varmistaa diagnoosi tai määritellä sen syy.

Verikokeiden lisäksi kilpirauhasen kunto voidaan tutkia ultraäänitutkimuksessa.

Lisätietoa tutkimuksista >

Miten kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan?

Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan synteettisellä tyroksiinihormonilla, jota nautitaan tabletteina kerran vuorokaudessa. Lääkityksen annosteluun vaikuttavat potilaan oireet, senhetkinen TSH-arvo ja aikaisempi potilashistoria. Potilaan verenkuvaa tarkkaillaan säännöllisesti, jotta synteettisen tyroksiinihormonin määrää voidaan tarvittaessa muuttaa. Lääkityksen avulla vajaatoiminnan oireet helpottavat muutaman viikon kuluessa.

Tietyt lääkkeet haittaavat tyroksiinin imeytymistä. Muun muassa rautavalmisteet, vatsa- ja närästyslääkkeet ja kolesterolilääkkeet voivat vaikuttaa siihen. Näitä valmisteita käytettäessä on suositeltavaa odottaa kuusi tuntia ennen tyroksiinin nauttimista, jotta elimistö saa siitä parhaan hyödyn.

Ravinto

Terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio parantaa hormonien imeytymistä elimistössä. Tietyt ruoat ja lisäravinteet saattavat lisätä kilpirauhasen toimintahäiriöitä, jonka takia niitä kannattaa välttää omassa ruokavaliossa.

Kilpirauhasen toimintaan vaikuttaa kolme hivenainetta: jodi, seleeni ja rauta. Jodia tarvitaan tyroksiinin tuottamiseen. Seleeni auttaa kilpirauhasta aktivoimaan kilpirauhashormonit kudosten käyttöön. Rautaa tarvitaan kilpirauhashormonien muodostumiseen.

Vältä näitä ruokia

  • prosessoitu ruoka: hampurilaiset, ranskalaiset, makeiset
  • goitrogeeniset kasvikset kuten parsakaali, pinaatti, kukkakaali
  • Gluteeni. Monet autoimmuunisairaudesta kärsivät potilaat eivät siedä gluteenia, ja sen nauttiminen voi johtaa keliakiaan.
  • kahvi, vihreä tee, alkoholi
  • seleeniä ja jodia sisältävät ravintolisät ellei lääkäri on määrännyt niitä

Suosi näitä ruokia

  • goitrogeeniset kasvikset huolellisesti kypsennettyinä
  • liha, kala, kananmuna, tofu, pavut ja pähkinät
  • maitotuotteet, kuten jugurtti, maito ja juustot
  • hedelmät, kuten marjat, banaani ja omena
  • alkoholittomat ja kofeiinittomat juomat

lähteet

SelfHacked: Everything You Need to Know About Thyroid Hormones (T4 and T3).

Puhti: https://www.puhti.fi/tietopaketit/kilpirauhasen-vajaatoiminta/

Medical News Today: What is hypothyroidism?

WebMD: Hypothyroidism (Underactive Thyroid). 

Suomen kilpirauhasliitto ry: Mikä on kilpirauhanen ja mistä vajaatoiminta johtuu?

Suomen kilpirauhaspotilaat ry: Synnytyksen jälkeinen kilpirauhastulehdus.

Nuutila Pirjo: Aivolisäkkeen vajaatoiminta eli hypopituitarismi. Suomen Endokrinologiyhdistys ry 2014

Terve.fi: Yleistietoa kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Marttila Jussipekka, 2017

Avain Apteekit: Tyroksiini-lääke on yleensä hyvin siedetty. Moster Helen 2017

Lääkärikeskus Lupaus: Tieteellistä tietoa T3-hormonista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.