Kilpirauhasen liikatoiminta

Kilpirauhasen liikatoiminta eli hypertyreoosi on vajaatoimintaa harvinaisempi sairaus. Suomessa kilpirauhasen liikatoimintaa sairastaa noin yksi prosentti väestöstä ja lapsista noin 0,01 prosenttia. Sairauden syitä on useita ja siihen liittyvät oireet ovat moninaisia. Yleensä se alkaa hitaasti, mutta nuoremmilla potilailla se voi puhjeta äkillisesti. Tässä artikkelissa käydään läpi tärkeimmät asiat, jotka tulee ottaa huomioon liikatoimintaa epäiltäessä, sitä sairastaessa ja sen hoidossa.

Mitä kilpirauhanen tekee?

Kilpirauhanen säätelee elimistön aineenvaihduntaa eli prosessia, jossa keho muokkaa ravintoaineita ja ottaa niistä itselleen riittävästi energiaa ja tarvittavia rakennusaineita. Aineenvaihdunta vaikuttaa myös kehon lämpötilaan, sykkeeseen ja siihen, kuinka hyvin kehosi polttaa kaloreita.

Aivolisäke säätelee kilpirauhasen toimintaa kilpirauhasta stimuloivan hormonin tyreotropiinin (TSH) avulla. Yleensä kilpirauhasen vajaatoiminnassa TSH:n määrä veressä kasvaa. Kun kilpirauhasen tuottaman tyroksiinin tuotanto hiipuu, aivolisäke huomaa sen ja se alkaa lisäämään TSH:n tuotantoa. Näin lisääntynyt hormonin määrä pakottaa kilpirauhasta tuottamaan lisää tyroksiinia. Lue lisää kilpirauhasen vajaatoiminnasta tästä.

Kilpirauhasen liikatoiminnassa TSH:n määrä vähenee. Tyroksiinia erittyy liikaa ja se sammuttaa TSH:n tuotannon aivolisäkkeessä, jotta kilpirauhasen stimulaatio vähenisi.

Mikä on kilpirauhasen liikatoiminta?

Kilpirauhasen liikatoiminta on sairaus, jossa kilpirauhanen tuottaa liian paljon tyroksiinihormonia. Kilpirauhasen liikatoiminta on kilpirauhasen vajaatoimintaa harvinaisempi ja vakavampi sairaus, mutta sen hoitoennuste on yleensä hyvä. Se on yleisempi sairaus naisilla kuin miehillä.

Yleisin kilpirauhasen liikatoimintaa aiheuttava syy on Basedowin eli Gravesin tauti. Harvinaisempia aiheuttajia ovat toksinen adenooma ja toksinen monikyhmystruuma. Kilpirauhasen liikatoiminnan syynä voivat olla esimerkiksi vasta-aineet (immunoglobuliinit), jotka vaikuttavat tyreotropiinin (TSH) eli kilpirauhasta stimuloivan hormonin tavoin. Lisäksi syynä voi olla yksi villiintynyt rauhanen, joka erittää liikaa hormonia. Myös kilpirauhasen tulehdus voi hetkellisesti nostaa kilpirauhashormonien määrää verenkierrossa.

Mitkä ovat kilpirauhasen liikatoiminnan yleisimmät syyt?

  • Basedowin eli Gravesin tauti
    Kilpirauhasen liikatoiminnan yleisin syy. Tätä sairastaa valtaosa kaikista hypertyreoosipotilaista. Basedowin tautiin liittyvä kilpirauhasen liikatoiminta aiheutuu veressä kiertävistä vasta-aineista, jotka kiihdyttävät kilpirauhasen toimintaa. Tauti todetaan tyypillisesti 30–40 vuoden iässä.
  • Liikatoimiva monikyhmystruuma
    Yksi tai useampi kyhmy tuottaa liikaa kilpirauhashormonia ympäröivän kilpirauhaskudoksen ollessa toimimaton. Sairaus on tyypillisempi hieman iäkkäämmillä potilailla. Liikatoimiva monikyhmystruuma oli yleisin syy Suomessa kilpirauhasen liikatoiminnalle, mutta nykyään enää vajaa 20 % tapauksista todetaan liikatoimiviksi monikyhmystruumiksi.
  • Kasvain
    Kilpirauhasessa esiintyy melko usein vaarattomia, nesteen täyttämiä rakkuloita ja patteja. Hyvänlaatuinen kilpirauhaskasvain tuottaa liikaa kilpirauhashormonia. Harvinainen liikatoiminnan syy.

Kilpirauhasen liikatoiminnan oireet

Kilpirauhasen liikatoiminnassa autonominen hermosto käy ylikierroksilla. Seurauksena siitä on tavallista, että syke nousee, hikoiluttaa, kädet vapisee ja suoliston toiminta vilkastuu. Oireet vaihtelevat ja ne ovat yksilöllisiä, usein ne saattavat muistuttaa toisen sairauden oireita esimerkiksi sydän- ja suolistosairauksia. Selvitimme kilpirauhasen liikatoiminnan yleisimmät oireet, joiden perusteella osaat epäillä sairautta ja hakeutua asianmukaisiin tutkimuksiin.

Kilpirauhasen liikatoiminnan 15 yleisintä oiretta

  • väsymys
  • lisääntynyt hikoilu
  • laihtuminen
  • hermostuneisuus tai ärtyisyys
  • sydämen tykytys ja rytmihäiriöt
  • hengitysvaikeudet
  • kuukautishäiriöt
  • hedelmättömyys
  • unettomuus
  • uupumus
  • vapina
  • lisääntynyt ruokahalu
  • kiihtynyt suolen toiminta
  • hiusten ja kynsien oheneminen
  • turvotus kaulan alueella

Lisäksi Basedowin taudin oireita voivat olla nilkkojen ja silmäluomien turvotus, valonarkuus, kirvely, kyynelvuoto ja kaksoiskuvat.

Vastadiagnosoidun kilpirauhasen liikatoiminnan yhteydessä on tavallista, että potilaan työkyky on täysin alentunut enintään kuukauden ajan. Lisäksi on mahdollista, että tämän jälkeen potilaan työkyky on osittain alentunut. Joissakin tapauksissa potilaan fyysisesti tai psyykkisesti raskas työ voi olla perusteena pitkään sairaslomaan.

Miten kilpirauhasen liikatoiminta todetaan?

Kilpirauhasen liikatoiminta diagnosoidaan oireiden, kliinisen tutkimuksen ja verikokeiden perusteella.

Pitkälle edennyt liikatoiminta on yleensä helposti diagnosoitavissa, koska sen tunnusmerkit ovat selkeät. Esimerkiksi Basedowin taudissa kilpirauhanen on suurentunut ja liikatoimivassa monikyhmystruumassa kilpirauhanen on kyhmyinen.

Verikokeiden avulla nähdään, kuinka hyvin kilpirauhanen toimii. Liikatoiminnassa potilaan T4- ja T3-hormonin arvot ovat yleensä koholla ja aivolisäkkeen erittämän tyreotropiinin (TSH) pitoisuus on normaalia alhaisempi.

Kuinka kilpirauhasen liikatoimintaa hoidetaan?

Kilpirauhasen liikatoimintaa voidaan hoitaa kolmella tavalla: lääkkeillä, radiojodilla tai leikkauksella. Hoidon valintaan vaikuttavat kilpirauhasen koko, rakenne, potilaan ikä, silmäoireet ja mahdolliset muut sairaudet.

  • Lääkehoito
    Karbimatsoli (Tyrazol®) on Suomessa pääasiallisesti kilpirauhasen liikatoimintaan käytettävä lääke. Se sisältää kilpirauhashormonien tuotantoa estäviä lääkkeitä eli tyreostaatteja. Lääkehoitoa käytetään aikuisilla yleensä puolitoista vuotta, minkä jälkeen se lopetetaan. Liikatoiminta uusiutuu noin puolella potilaista lääkehoidon jälkeen. Mikäli kilpirauhasen liikatoiminta uusiutuu lääkehoidon jälkeen, käytetään joko radiojodi- tai leikkaushoitoa. Liikatoimivaa monikyhmystruumaa ei ole mahdollista parantaa pysyvästi lääkekuurin avulla.
  • Radiojodihoito
    Radiojodi hakeutuu kilpirauhaseen ja vähentää liikatoimivaa kilpirauhaskudosta. Hoito aloitetaan yleensä, kun tyreostaattihoidolla on ensin rauhoitettu kilpirauhasen liikatoiminta. Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleinen seuraus radiojodihoidosta. Raskaus ja imetys estävät tämän hoitomuodon antamisen. Lisäksi radiojodihoito voi pahentaa Basedowin tautiin liittyviä silmäoireita.
  • Leikkaushoito
    Liikatoiminnan seurauksena kilpirauhanen voi kasvaa liian suureksi tai kyhmyiseksi, ja näin aiheuttaa henki- ja ruokatorven ahtaumaa. Leikkauksessa poistetaan yleensä koko kilpirauhanen, minkä jälkeen potilaalla aloitetaan tyroksiinikorvaushoito. Leikkaukseen liittyy vähäinen äänihuulihermon vaurioitumisen mahdollisuus, joka ilmenee äänen käheytymisenä.

Ravinto

Pelkällä ruokavaliolla ei voi korjata kilpirauhasen toimintahäiriöitä. Terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio parantaa hormonien imeytymistä elimistössä. Tietyt ruoat ja lisäravinteet saattavat lisätä kilpirauhasen toimintahäiriöitä, minkä vuoksi niitä kannattaa välttää omassa ruokavaliossa.

Kilpirauhasen toimintaan vaikuttaa kolme hivenainetta: jodi, seleeni ja rauta. Jodia tarvitaan tyroksiinin tuottamiseen. Seleeni auttaa kilpirauhasta aktivoimaan kilpirauhashormonit kudosten käyttöön. Rautaa tarvitaan kilpirauhashormonien muodostumiseen.

Vältä näitä ruokia

  • prosessoitu ruoka
  • gluteenipitoiset ruuat
  • kofeiini ja alkoholi

Suosi näitä ruokia

  • marjat: mustaherukka, mustikka, vadelma
  • maitotuotteet: jugurtti, maito, juustot
  • goitrogeeniset kasvikset
  • D-vitamiinipitoiset ruuat: lohi, sienet ja kananmunat
  • kana, kalkkuna, pavut ja pähkinät
  • rasvat: kala, oliiviöljy, avokado

Raskaus ja kilpirauhasen liikatoiminta

Kilpirauhasen liikatoiminta voi vaikeuttaa raskaaksi tulemista. Liikatoimintaa sairastavien naisten kannattaa ensin löytää itselleen sopiva hoitomuoto ja vasta sitten yrittää raskaaksi tulemista.

Raskauden aikana osalla liikatoimintaa sairastavista äideistä kilpirauhanen saattaa hieman suurentua. Joillain, esimerkiksi perinnöllisyyden vuoksi sairaudelle alttiilla, mutta diagnosoimattomilla naisilla voi raskauden aikana olla lievä kilpirauhasen liikatoiminta.

Yleensä vastasyntyneen kilpirauhasen toiminta tarkistetaan, jos äidillä on havaittu kilpirauhasen toimintahäiriöitä. Tällöin varmistetaan, että toimintahäiriöt eivät vaikuta vastasyntyneen aivojen kehitykseen.

Naiset, jotka ovat käyttäneet liikatoiminnan hoitoon lääkitystä jatkavat yleensä saman hoidon kanssa. Tavallisesti raskauden jälkeen annostelua pienennetään, koska useimmiten annostusta on jouduttu nostamaan raskauden ajaksi.

Vakava, hoitamaton kilpirauhasen liikatoiminta voi raskauden aikana aiheuttaa äidille korkeaa verenpainetta, sydänoireita ja keskenmenon sekä lapselle alhaista syntymäpainoa.

lähteet

https://www.medicalnewstoday.com/articles/9153.php?sr
https://www.endocrineweb.com/conditions/graves-disease/how-eat-well-when-you-have-graves-disease
https://www.selfhacked.com/blog/thyroid-hormones-t4t3/
https://www.endocrineweb.com/conditions/hyperthyroidism/hyperthyroidism-overview-overactive-thyroid
https://www.endo.fi/tietoa-endokrinologisista-sairau/potilasohjeet/kilpirauhasen-liikatoiminta/
http://kilpirauhaspotilaat.fi/artikkeli/kilpirauhasen-liikatoiminta-eli-hypertyreoosi
http://kilpirauhasliitto.fi/kilpirauhasen-liikatoiminta-camilla-schalin-jantti/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.