Eläinperäiset kilpirauhaslääkkeet ja synteettiset lääkkeet eivät ole sama asia

Suurimmalle osalle sivustomme seuraajista Stop The Thyroid Madness-sivusto onkin varmasti tuttu. Pari viikkoa sitten sivuston omistaja Janie kirjoitti uutispalstallaan mielenkiintoisesta keskustelusta jonka hän oli käynyt sähköpostitse Peter Guaglianolin, thyroid-s.com –sivuston omistajan kanssa. Peter kehotti lukemaan hänen uusimma artikkelinsa: ”Eläinperäiset kilpirauhaslääkkeet ja synteettiset lääkkeet EIVÄT ole sama asia”.

Kyseinen artikkeli ei kuitenkaan pitänyt sisällään sitä samaa jonka me kaikki olemme jo kuulleet eläinperäisten kilpirauhasvalmisteiden ylivoimaisuudesta. Sen sijaan, asia koski Bio-analyyttista kemistiä joka päätti testata synteettistä T3:sta (Cynomel ja Cynoplus -valmisteita) sekä Thaimaassa tuotettuja luonnollisia kuivatusta kilpirauhasesta tehtyä valmistetta nimeltä Thyroid-S uuttamalla kummankin tabletin metanoliin, laimentaen sen ja injektoimalla ne sitten LC/MS –järjestelmään –hienovaraiseen instrumenttiin jota käytetään yhdisteiden ja molekyylien havaitsemiseen ja tunnistamiseen aineessa.

Hän  raportoi tekemäänsä löytöä näin: ”Eläinperäisen valmisteen kilpirauhashormonit ovat tiukasti sidottu tyroglobuliiniin, isoon jodia sisältävään proteiiniin, kun taas synteettinen valmiste ei ole sidottu mihinkään. Tyroglobuliini ikäänkuin suojaa siihen sitoutuneita hormoneja koska ne vapautuvat vasta ruuansulatusjärjestelmän vaikutuksesta. Synteettisellä hormonilla ei ole ympärillään mitään suojaa. Oikealla oleva kaavio antaa selvemmän kuvan hormonivalmisteiden eroista. Vasemmalla voit nähdä paljon tyroglobuliineja, josta jokainen pitää sisällään jotain hormoneista T4, T3, T2 T1 tai kalsitoniinia. Oikealla näkyy pienenä yksittäinen synteettisesti tuotettu hormoni.

Suojaamattomat hormonit voivat Peterin mukaan aiheuttaa ongelmia: ”suojaamattomat synteettiset hormonit saattavat reagoida vatsahappoihin eri tavalla eri ihmisillä. Matala- tai korkea happoisuus, erilainen ruuansulatusjärjestelmä, eri määrät haiman entsyymejä ja bakteeristo vatsassa ja ohutsuolessa… nämä ovat muun muassa asioita, jotka vaihtelevat ihmisestä toiseen”. Hänen mukaansa sitoutumattomuus saattaa tarkoittaa epävakautta.

Peter jatkaa: ”Ehkä eläinperäisten lääkkeiden tyroglobuliini imeytyy, tulee hyödynnetyksi tai muodostaa muita tuotteita ruuansulatuksessa, jotka voivat vaikuttaa veriarvoihin lukuisten eri tekijöiden, esimerkiksi kantajaproteiinien kautta ja näin ollen vaikuttaa tuloksiin, joita saadaan”. Hän toteaa: ”eläinperäisten hormonituotteiden hormonit ovat sitoutuneet tyroglobuliiniin ja ne eivät reagoi mihinkään ennen kuin ruuansulatussysteemi on ne sulattanut (ruuansulatusprosessin aloittaa sylki jo suussa). Tämä on paljon vakaampi systeemi”.

Peter lisää vielä artikkelinsa loppuun huomautuksen: ”Me emme ole sertifioituja lääkäreitä tai tutkijoita joten emme ole mielestäni ollenkaan oikea taho jatkamaan asian tutkimista. Mielestäni on kuitenkin liian yksinkertaista väittää että synteettisesti valmistetut hormonituotteet ovat täysin sama asia kuin eläinperäisesti valmistetut. Ilmiselvästi niiden välillä on mittava ero jonka tutkiminen auttaisi mahdollisesti löytämään vastauksia siihen miksi eläinperäiset kilpirauhashormonit näyttäisi toimivan potilailla paremmin.”