Lisämunuaisten uupumus

Päivitetty: heinäkuu 12, 2013 kello 10:35

Lisämunuaisten uupumus on hyvin yleinen, mutta alidiagnosoitu sairaus, joten potilaan oma aktiivisuus hoidon saamiseksi on tärkeää.

Pyydämme huomioimaan, ettemme ole lääketieteen ammattilaisia, vaan potilaita itsekin, joten kaikkeen lukemaansa tulee suhtautua varauksella. Olemme koonneet tietomme englanninkielisistä tietolähteistä sekä omien kokemuksiemme perusteella. Suurin kiitos kuuluu Stop the Thyroid Madness -sivuston luojille: olemme luvan kanssa kopioinut suoraan joitain osia sivuston lisämunuaisosiosta.

Lisämunuaisten uupumus on hyvin yleinen vaiva kilpirauhasen vajaatoiminnan yhteydessä, ja sivun tarkoitus on antaa tietoa nimenomaan kilpirauhaspotilaille, mutta toivon mukaan siitä on apua muillekin lisämunuaisten uupumusta poteville.

PS. Artikkeli on aika suuri ja osa lähdemateriaalista pitäisi tarkistaa/päivittää. Jos omaat englanninkielen taitoa ja intoa auttaa muita tutustu ”Osallistu”-sivuumme ja ilmoita meille jos haluaisit tulla osaksi tiimiämme.

Mikä on lisämunuaisten uupumus, ja miten se liittyy kilpirauhasen vajaatoimintaan?

Lisämunuaisten uupumus on tila, jossa lisämunuaiset eivät enää jaksa tuottaa hormoneita, erityisesti kortisolia, normaalisti pitkittyneen stressin tai sairauden vuoksi. Pitkään jatkuneen stressitilan tuloksena lisämunuaisten kortisolivarastot tyhjenevät, eivätkä lisämunuaiset tuota enää hormoneita normaalisti. Kilpirauhasen vajaatoiminnan yhteydessä lisämunuaiset pääsevät toipumaan vasta, kun sekä kilpirauhanen että lisämuinuaiset ovat kunnolla tuettuja. Stressi voi olla jokapäiväisestä kiireestä, sairaudesta tai elimistöön joutuneista myrkyistä, kuten amalgaamien elohopeasta tai homeesta johtuvaa. Myös vääränlainen ruokavalio (runsaasti valkoisia jauhoja, sokereita ja muita prosessoituja elintarvikkeita) ja nautintoaineet rasittavat lisämunuaisia.

Kilpirauhasen vajaatoimintaan määrätään yleensä tyroksiinia, joka on synteettistä T4 -hormonia. Terve kilpirauhanen tuottaa kuitenkin yhdeksää tunnettua hormonia, ja muiden kahdeksan puute aiheuttaa pysyvän stressitilan lisämunuaisille. Jos potilaalla on oireita tyroksiinilääkityksestä huolimatta, tulisi tämän vaihtaa eläinperäiseen lääkkeeseen, Armour Thyroidiin, joka sisältää kaikki terveen kilpirauhasen tuottamat hormonit.

Kortisoli auttaa viemään kilpirauhashormoneita verestä solutasolle, joten alhainen kortisoli aiheuttaa kilpirauhashormonien kerääntymistä verenkiertoon. Sen seurauksena T3V ja T4V arvot voivat olla korkeat, vaikka potilaalla on runsaasti kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita. Pienetkin kilpirauhashormoniannokset voivat siten aiheuttaa liikatoimintaa muistuttavia oireita. Sen vuoksi lisämunuaiset tulisi aina tutkia ennen siirtymistä tyroksiinista Armour Thyroidiin. Armour ei siis aiheuta oireita, vaan lisämunuaisten heikko tila.

Erotuksen vuoksi mainitsen lyhyesti muita lisämunuaissairauksia. Lisätietoa -sivulla löytyy linkkilista aiheesta lisätietoa kaipaaville.

Mikä on Addisonin tauti?

Addisonin tauti on lisämunuaiskuoren vajaatoiminta, uupumusta vaikeampi sairaus ja lisämunuaissairauksien ääripää yhdessä Cushingin syndrooman (lisämunuaiskuoren liikatoiminta) kanssa. Addison tulee aina hoitaa tiiviissä yhteistyössä lääkärin kanssa, eikä lääkitystä saa missään tapauksessa lopettaa ilman lääkärin ohjeita. Useinmiten lääkitys on elinikäinen.

Mikä on aivolisäkkeen vajaatoiminta eli hypopituitarismi?

Hypopituitarismi eli hypotalamuksen/aivolisäkkeen vajaatoiminta aiheuttaa lisämunuaisten vajaatoimintaa. Tilaa nimitetään myös sekundaariseksi/sentraaliseksi lisämunuaisten vajaatoiminnaksi. Lääkitys on elinikäinen.

Mitä oireita lisämunuaisten uupumus aiheuttaa?

On ensiarvoisen tärkeää, että lisämunuaisten kunto tarkistetaan ennen kilpirauhaslääkityksen aloittamista. Pitkän tyroksiinihoidon jälkeen Armour Thyroidiin siirryttäessä saattaa ilmetä ongelmia, jotka johtuvat alhaisesta kortisolista, ja pahimmillaan ongelmat voivat olla vaarallisia. Lisämunuaiset saattavat olla vaurioituneet myös pitkän hoitamattomuuden seurauksena. Tässä lista lisämunuaisten uupumuksen oireista. Jos sinulla on useampia oireita ja syytä epäillä lisämunuaisten uupumusta (pysyvä tai pitkittynyt sairaus tai stressi), niin kannattaa tehdä 24-tunnin kortisoli/sylkitesti.

  • Hermostuneisuus
  • Uupumus
  • Käsien tärinä
  • Lihasheikkous
  • Sydämen tykytys
  • Ylivirittyneisyys
  • Paniikkihäiriö/paniikinomainen tunne
  • Heikotus
  • Heikko stressinsietokyky
  • Vaikeus suoriutua sosiaalisista tilanteista
  • Keskittymisvaikeudet
  • Äkilliset mielenmuutokset, herkkyys
  • Ylireagointi
  • Malttamattomuus
  • Huimaus noustessa seisomaan
  • Ärtyneisyys
  • Hypoglykemia
  • Huono palautumiskyky stressistä ja liikunasta
  • Flunssankaltaiset oireet (heikko vastustuskyky)
  • Päänsärky
  • Koko kehon särky/kolotus
  • Herkkä iho
  • Kömpelyys (tavaroiden pudottelu, esineisiin törmäily)
  • Sekavuus
  • Jatkuva nälän tunne
  • Painon lasku
  • Alaselän kipu
  • Tylsyys, mitäänsanomattomuus – masennuskenkaltaiset oireet
  • Sumupäisyys (ennen seuraavaa kortisoliannosta)
  • Hapen pakonomainen haukkominen (Air hunger)
  • Heikotus
  • Pyörrytys, pyörtyily
  • Oksentelu
  • ripuli
  • tummat silmänaluset
  • heräily keskellä yötä tuntikausiksi
  • jatkuva virtsaamistarve
  • allergiat

Lisämunuaisten uupumus saattaa hoitamattomana aiheuttaa epämiellyttäviä oireita siirryttäessä tyroksiinista Armour Thyroidiin. Näkyvimmät ovat näennäisiä liikatoiminnan oireita: ylivirittyneisyyttä, sydämentykytystä, lihasheikotusta ja ahdistuneisuutta. Potilas on väsynyt mutta ylivirittynyt.

Täältä löytyy selitys siitä, miten lisämunuaisten uupumus edistyy seitsemässä vaiheessa.

Primaarisen lisämunuaisten vajaatoiminnan eli Addisonin taudin oireet (useimmat sekundaariset saavat samat oireet, kuitenkin yleensä sekundaarisessa iho on epänormaalin vaalea eikä rusketu helposti)

  • Väsymys
  • Yleinen voimattomuus
  • Ruokahalun menetys
  • Painon putoaminen tarkoittamatta
  • Ihon tummuminen
  • Huimaus seisomaan noustessa, matalampi verenpaine seisten kuin makuulla
  • Kasvanut unentarve
  • Krooninen, paheneva väsymys
  • Lihas- ja nivelkivut
  • Lihasheikkous
  • Selkäkivut
  • Matalampi kynnys erilaisille tulehduksille
  • Suolanhimo
  • Huono kestävyys
  • Huonontunut kylmän- ja kuumansieto, normaalia matalampi ruumiinlämpö
  • Huonontunut verenkierto
  • Hypoglykemia, matala verensokeri
  • Allergiat
  • Apatia, masennus
  • Matala itsetunto
  • Matalat suolot (natrium?)
  • Ummetustaipumus

Akuutin lisämunuaisten vajaatoiminnan eli Addisonin kriisin oireet. Jos sinulla ilmenee näitä, hakeudu välittömästi lääkäriin.

  • Pahoinvointi, oksentelu, vatsakivut, ripuli
  • Päänsärky
  • Totaalinen heikkous
  • Hidas, laiska, veltto liikehdintä
  • Matala verenpaine, putoaa seisomaan noustaessa
  • Nestehukka
  • Korkea kuume
  • Kylmänväreet
  • Sekavuus, kooma
  • Ihon tummuminen, joko epänormaalin tumma/vaalea
  • Nopea pulssi
  • Nivelsäryt
  • Painonputoaminen tarkoittamatta
  • Nopea hengitys
  • Epänormaali hikoaminen kasvoissa/kämmenissä
  • Ihottumaa saattaa ilmestyä
  • Kivut kyljissä
  • Ruokahalun menetys

Miten lisämunuaisten uupumus todetaan?

Diagnoosiin on monta eri tapaa

1. Sylkitesti
Varmin diagnostinen keino on sylkitesti. Se on verikoetta luotettavampi, sillä verikokeessa selviää kortisolin määrä veressä vain tiettyyn vuorokaudenaikaan eli aamulla. 24 tunnin sylkitestissä käy ilmi kortisolin vuorokausivaihtelu.

Sylkitestin saa tilattua täältä: www.mdd.fi . Kyseessä on siis lisämunuaisten stressitesti kohdassa Laboratoriotestit à Hormonit. Hintaa testillä on 169 euroa, eikä siitä valitettavasti saa kela-korvausta.

Viitearvot ovat, kuten kilpirauhasen vajaatoiminnassakin, turhan avokätiset. Aamu- ja ilta-arvot saisivat olla käyrän yläpäässä, ja aamupäivä- ja iltapäiväarvot keskivaiheilla. Jos arvot matelevat viitearvojen alarajoilla, on syytä epäillä lisämunuaiten uupumusta, jos sinulla on oireita ja stressitekijöitä.

Lisäksi on olemassa itsetehtäviä testejä. Jos nämä näyttävät positiivista, kannattaa teettää sylkitesti.

2. Verenpainetesti
Vertaa kahta verenpainelukemaa: lepää viisi minuuttia makuuasennossa ennen mittausta. Nouse mittauksen jälkeen seisomaan ja mittaa paineesi heti uudestaan. Jos verenpaine putoaa seisomaan noustessa, on syytä epäillä ongelmaa lisämunuaisissa. Mitä suurempi pudotus, sitä vaikeampi ongelma. (Normaali lisämunuaisten toiminta nostaa verenpainetta seisomaan noustessa).

3. Silmätesti
Osoita taskulampulla tai muulla kirkkaalla valolla silmiisi sivultapäin (ei suoraan edestä) noin minuutin ajan. Tarkkaile pupilliasi: terveillä lisämunuaisilla pupilli pienenee ja pysyy pienenä koko ajan. Lisämunuaisten uupumuksessa pupilli kyllä pienenee, mutta laajenee taas pian, tai ainakin häilyy yrittäessään pitää itsensä kasassa.

4. Valoherkkyys
Herkkyys kirkkaalle valolle voi johtua lisämunuaisten uupumuksesta, varsinkin jos siitä saa kovan päänsäryn.

5. Lämmön mittaus
Laitoin tämän erityisen suurella tarkoituksella. Ruumiinlämpö kertoo paljon lisämunuaisten tilasta, ja lämpötaulukko on oiva väline tilaa tarkkailtaessa. Se kertoo myös hoidon edistymisestä.

Osoitteessa www.drrind.com löytyy erinomaiset ohjeet lämpöjen mittaukseen ja tulkintaan. Mittaus tehdään kolmesti päivässä mahdollisimman luotettavalla mittarilla. Ensimmäinen mittaus tehdään kolme tuntia heräämisestä, toinen kolme tuntia myöhemmin ja kolmas taas kolmen tunnin kuluttua. Näistä lasketaan päivän keskiarvo, joka merkitään taulukkoon. Taulukko löytyy täältä. Vaihda vain farenheit -asteiden paikalle celsiusasteet. Merkitse taulukkoon päivän mittausten lukumäärä oikean lämmön kohdalle.

Ennen mittausta olisi hyvä olla 20 (tai ainakin muutama) minuttia syömättä, juomatta ja liikkumatta, jotteivät nämä vääristä tulosta.

Tulosten tulkinta. Normaali ruumiinlämpö on noin 37 astetta. Jos päivän keskiarvot heittävät yli kymmenyksellä, tarvitsevat lisämunuaiset tukea.

  • Alhainen, mutta tasainen lämpö kertoo siitä, että elimistö tarvitsee lisää kilpirauhashormonia.
  • Alhainen ja vaihteleva lämpö kertoo siitä, että elimistö tarvitsee sekä kilpirauhashormonia että kortisonia.
  • 37 asteen kieppeillä pyörivä, vaihteleva lämpö kertoo siitä, että elimistö tarvitsee ainakin kortisonia.
  • Jatkuva, selvästi yli 37 asteen lämpöily kielii lisämunuaisten kriisistä.
  • Tasainen 37 asteen lämpö kertoo terveistä lisämunuaisista.

Mistä saan tilattua sylkitestin?

Kun useimmat lääkärit puhuvat hormonitesteistä, he tarkoittavat yksittäistestejä seerumin (veren) kokonaishormonipitoisuuksista tai virtsan hormonipitoisuuksista. Nämä ovat testejä, joita kliiniset laboratoriot yleensä tekevät. Ellei potilas kuitenkaan kärsi merkittävistä hormonipuutoksista tai ylimääristä, nämä testit eivät paljasta piileviä hormoniongelmia ja häiriöitä hormonien vuorokausirytmeissä.

Useimmat potilaiden oireet todennäköisimmin liittyvät hormonien biologiseen hyväksikäyttöön kuin kokonaispitoisuuksiin. Jollei lääkäri teetä monipuolisempaa hormonitestiä, jossa määritetään seerumin vapaa ja albumiiniin sidottu hormonipitoisuus, on mahdollista, että potilaan hoidon kannalta hyödyllistä informaatiota ei saada. Ja vaikka seerumin vapaat hormonitasot määritetäänkin, niin välttämättä ei pystytä ottamaan tarpeeksi monta näytettä, jotta päivittäiset tai pidempiaikaiset hormonitasojen vaihtelut saataisiin selville diagnoosia, hoitoa ja hoidon seurantaa varten. Sylkinäytteestä tehtävät hormonimääritykset antavat tietoa biologisesti aktiiveista hormonitasoista. Syljen keräys voidaan tehdä ajasta ja paikasta riippumatta, eikä hankalaa verikoetta useinkaan enää tarvita.

Jo 1980-alkupuolella tutkijat kehittivät luotettavan menetelmän, jolla voidaan mitata hyvinkin pieniä hormonipitoisuuksia syljestä. Näiden pitoisuuksien havaittiin korreloivan seerumin hormonitasojen kanssa. Suurin osa tästä tutkimustiedosta on käytetty hyväksi kunKorjaus: Laboratorio on Genova Diagnostics Laboratory on pystyttänyt lukuisia hormonimäärityspaketteja. Uudet menetelmät kuitenkin omaksutaan aina hitaasti mukaan hoitokäytäntöön. Lääketieteen valtavirrassa kulkevat endokrinologit ja yleislääkärit ovat alkaneet vasta nyt hyväksyä syljestä tehtävät hormonimääritykset, kun tieto asiasta on ennättänyt oppikirjoihin ja tieteellisiin julkaisuihin. Seerumia taas käytetään näytemateriaalina, kun GSDL:ssä mitataan hormonien aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksia esim. estrogeeniaineenvaihduntatestissä

Verestä ja virtsasta otetut kortisolimittaukset eivät siis ole niin tarkkoja kuin syljestä otetut, sillä ne eivät anna selvää kokonaiskuvaa siitä miten hormonit käyttäytyvät koko vuorokauden aikana. Esimerkiksi joillakin potilailla lisämunuaiset kyllä pystyvät tuottamaan tarpeeksi kortisolia aamuisin (jolloin yleensä verikokeet otetaan), mutta iltapäivä- ja iltatuotannot ovat viiterajojen alapuolella.

24 tunnin lisämunuaisten stressitestin saa Suomesta vain Helsingistä MDD:ltä, eli sitä ei tehdä julkisilla (tai yksityisillä puolilla). Kyseinen testi maksaa 169 euroa, ja vastausten toimitusaika on 3-4 viikkoa siitä kun olet tehnyt testin ja lähettänyt sen takaisin MDD:lle. Kelakorvausta tutkimuksesta ei saa. Lääkärin kirjoittama tutkimus-ja hoitomääräys tarvitaan vakuutusyhtiölle, jos on olemassa sellainen vakuutus joka mahdollisesti korvaa laboratoriotutkimuksia. Testiin tarvitaan aina asiantunteva tulkinta.

Jos olet Helsingin ulkopuolelta, voit tilata sylkitestin kotiisi ottamalla yhteyttä MDD:een soittamalla puhelinnumeroon (09) 622 4424.

Itse testin tekeminen on helppoa. Testi tehdään itse kotona ja se sisältää lähinnä vain tietyn määrän puhtaan syljen sylkemistä 10ml putkiloihin (4 kertaa päivän aikana) ja näytteet säilytetään jääkaapissa lähetykseen asti. Testi tehdään AINA sunnuntaina, sillä testi pitää lähettää heti maanantaiaamuna pikana postissa takaisin MDD:lle. MDD lähettää näytteet aina tiistaisin Genova Diagnostics:n Laboratorioon USA:n, jossa sylki analysoidaan.

Kaikki tarvittavat ja tarkemmat ohjeet tulevat testipaketin mukana.

Tulosten tullessa kotiisi niiden mukana tulee viitteellinen selitys englanniksi arvoistasi. MDD:lta tilattujen testien tulkintaan MDD edellyttää asiantuntevaa tulkintaa joka tarkoittaa lääkäriä tai henkilöä joka on hankkinut kyseiseen analyysiin MDD:n edellyttämän ja antaman auktorisoinnin testin tulkintaan.

Miten lisämunuaisten uupumusta hoidetaan?

Lisämunuaisten uupumusta hoidetaan sekä lääkkeillä että itsehoitotuotteilla

1. Hyrdokortisoni
Koska lisämunuaiset eivät uupumuksen vuoksi tuota riittävästi kortisonia itse, sitä on otettava purkista. Hydrokortisoni sopii yleensä parhaiten lisämunuaisten uupumusta potevalle. Kortisonia otetaan neljästi päivässä, sillä se säilyy verenkierrossa vain neljä tuntia. Normaali päiväannos on 20mg päivässä, mutta jotkut joutuvat syömään 30, jopa 40mg. Yli 40mg:n vuorokausiannos valtaa lisämunuaisten oman kortisonituotannon, joten pitkitetyn hoidon seurauksena lisämunuaiset lopettavat oman tuotantonsa kokonaan. Tämä ei kuitenkaan ole vaarallista, kunhan suurta annosta ei syödä kovin kauaa.

Tarkoitus on käyttää fysiologista annosta eli sellaista, joka vastaa elimistön omaa kortisonintuotantoa. Se ei lopeta lisämunuaisten omaa kortisonintuotantoa, vaan antaa lisämunuaisille tilaisuuden levätä. Ne ovat käyneet ylikierroksilla yrittäessään paikata kilpirauhashormonien puutteesta johtuvaa häiriötilaa. Kun lisämunuaiset on hyvin tuettu, voidaan Armour Thyroidia nostaa optimiannokseen asti.

Hoito voidaan varovasti lopettaa, kun Armour annos on optimoitu, ja oikean kilpirauhashormonitason saavuttamisesta on kulunut 6-8 viikkoa.

Tässä taulukko hydrokortisonin aloitusta varten. Nopeammin ei tule annosta nostaa, jotta elimistö ehtii sopeutua muutoksiin.

1.-3. päivä: 2,5mg aamulla. Yhteensä 2,5mg.
4.-6. päivä: 2,5mg aamulla ja 2,5mg neljä tuntia myöhemmin. Yhteensä 5mg.
7.-9. päivä: 2,5mg aamulla, 2,5mg neljä tuntia myöhemmin ja 2,5mg neljä tuntia myöhemmin. Yhteensä 7,5mg.
10.-12. päivä: 5mg aamulla, 2,5mg neljä tuntia myöhemmin, 2,5mg neljä tuntia myöhemmin. Yhteensä 10mg.
13.-16. päivä: 5mg aamulla, 5mg neljä tuntia myöhemmin, 2,5mg neljä tuntia myöhemmin, 2,5mg illalla ennen nukkumaanmenoa. Yhteensä 15mg.
17.-20.päivä: 10mg aamulla, 5mg neljä tuntia myöhemmin, 2,5mg neljä tuntia myöhemmin, 2,5mg illalla ennen nukkumaanmenoa. Yhteensä 20 mg.

Mahdolliset lisänostot tehdään tarpeen mukaan. Hydrokortisoni ärsyttää vatsaa ja saattaa aiheuttaa huonovointisuutta tyhjään vatsaan otettuna, joten se pitäisi ottaa aterian yhteydessä.

Lääkitys lopetetaan käänteisessä järjestyksessä siten, että annoksen vähentäminen aloitetaan illasta. Kortisonia vähennetään hitaasti, eli 2,5 mg viikon välein, jotta lisämunuaisten oma kortisonintuotanto ottaisi tehtäväkseen paikata vajeen ja käynnistyisi siten uudestaan tarpeeksi levättyään. Äkillinen lopetus on vaarallista, eikä hoitoa pidä koskaan lopettaa liian nopeasti.

Vähintään yhtä tärkeää kuin hydrokortisonin käyttö on ylläpitää terveellisiä elintapoja. Seuraavat kotihoito-ohjeet edesauttavat toipumista. Pelkkä lääkitys ei siis riitä, vaan stressitekijät on poistettava ja tuettava lisämunuaisia myös muilla keinoin. Lisäkortisonilla ei voi paikata elintapojen aiheuttamaa haittaa lisämunuaisille, sillä lisämunuaiset eivät pääse toipumaan, ja pahimmassa tapauksessa kortisonilääkityksestä voi tulla pysyvä. Yleensä lisämunuaisten uupumuksesta paranee niin, että lääkityksestä voi luopua lisämunuaisten toivuttua, mutta pahoissa tapauksissa, joissa lisämunuaiset ovat liian vaurioituneet, voi lääkityksestä tulla pysyvä. Sen vuoksi on tärkeää tukea paranemista myös elintavoillaan.

2. Vitamiinit
Lisämunuaiset varastoivat ja tarvitsevat toimiakseen C-vitamiinia ja pantoteenihappoa eli B5-vitamiinia. Varastot ovat huvenneet lisämunuaisten uupumuksen myötä, joten potilas tarvitsee runsaasti kyseisiä vitamiineja purkista. C-vitamiinia suositellaan otettavan niin paljon, kuin vatsa kestää, yleensä 3000-5000 mg. Vitamiinia lisätään 500 mg viikossa. Kun vatsa menee löysälle, vähennetään takaisin edelliseen annokseen, joka on siis maksimiannos, jonka vatsasi kestää. Annos kannattaa ottaa useammassa erässä pitkin päivää.

B5-vitamiinin puute voi johtaa krooniseen väsymykseen ja aiheuttaa haittaa lisämunuaisille, joten potilaan on huolehdittava se n riittävästä saannista (allekirjoittanut käyttää 550 mg päivässä).

3. Merisuola
Lisämunuaiset tarvitsevat suoloja toimiakseen. On suositeltavaa juoda 2-3 kertaa päivässä merisuolavettä, joka ”huuhtoo” lisämunuaisia. Merisuolan tulee olla puhdistamatonta ja kareaa, eli käsittelemätöntä merisuolaa. Sitä löytyy ainakin luontaistuotekaupoista nimellä Atlantin merisuola. Suolaa sekoitetaan 1/4-1/2 tl lasilliseen vettä, ja juodaan vielä puoli lasia-lasillinen päälle.

4. Riittävä lepo
Jotta lisämunuaiset saisivat toipua rauhassa, on potilaan vältettävä stressiä ja varmistettava riittävä yöuni. Nukkumaan kannattaa mennä kymmeneen mennessä, ja nukkua niin myöhään kuin mahdollista (suosituksena yhdeksään asti). Päivän mittaan kannattaa myös levätä tarvittaessa.

5. Säännölliset, proteiinipitoiset ateriat
Verensokerin lasku on ongelma lisämunuaispotilaalle, joten pitkin päivää pitäisi syödä terveellisiä, proteiinipitoisia välipaloja ja aterioita. Sokeripitoiset välipalat ja piristeet (kahvi, virvoitusjuomat, tupakka) vain pahentavat ongelmaa: verensokeri nousee nopeasti mutta tilapäisesti, ja lasku on entistä pahempi. Myös valkoiset jauhot ja muut prosessoidut ruoat rasittavat lisämunuaisia.

6. Liikunta
Liikunta kuluttaa kortisonia, joten pahasta lisämunuaisten uupumuksesta kärsivän kannattaa jättää liikunta kokonaan pois hoidon ajaksi. Toisaalta liikunta edistää lisämunuaisten toimintaa, joten jos mahdollista, on suositeltavaa kuitenkin harrastaa 20 minuuttia kevyttä liikuntaa päivässä.

Stressiannostelu. Jos haluat kuitenkin harrastaa liikuntaa, tai tiedät joutuvasi stressaavaan tilanteeseen, niin sitä ennen tulee ottaa stressiannos kortisonia. Lisämunuaiset tuottavat lisäkortisonia stressin ja liikunnan yhteydessä, joten niille on annettava sitä purkista. Muuten seurauksena on uupumusta, ja palautumiseen voi mennä tunti- tai jopa päiväkausia. Tavallinen stressiannos on 5 mg hydrokortisonia. Jos harrastat rasittavaa liikuntaa, kannattaa ottaa toiset 5 mg liikunnan päätteeksi, jotta kortisonivarastot palautuisivat.

Stressiannostelu on turvallista kolmena perättäisenä päivänä. Sen jälkeen lisämunuaiset alkavat vaatia samaa määrää jatkuvasti.

Varoituksen sana: lääkärikunta on vielä suhteellisen skeptistä lisämunuaisten uupumuksen suhteen, ja ymmärtäväisen lääkärin löytäminen voi olla vaikeaa. Käytettävä kortisoniannos on kuitenkin turvallinen ja tarpeellinen, joten hyvän lääkärin pitäisi oireiden ja testien perusteella osata diagnosoida sairaus.

Sain liikatoiminnan oireita aloittaessani / nostaessani kortisonia. Syön myös Armouria. Mitä teen?

Nyrkkisääntö on, että kortisoniannos pidetään sellaisena kuin se on, ja Armour -annosta muutetaan tarvittaessa. Liikatoiminnan oireet ovat merkki thyroid dumpista: vereen on kertynyt kilpirauhashormoneita elimistön oman kortisonin tuotannon ollessa vajaata. Kortisoni auttaa Armouria pääsemään solutasolle, ja hydrokortisonin aloittamisen myötä ne rysähtivät solutasolle kertaheitolla aiheuttaen liikatoiminnan oireita.

Tässä tilanteessa tulee tilapäisestilopettaa kilpirauhaslääkitys tai vähentää se minimiin, kunnes oireet menevät ohi. Elimistö käyttää hyväkseen veressä olevia hormoneita, joten et tarvitse niitä lisää purkista. Palaa takaisin ohjelmaan oireiden mentyä ohi ja aloita pienemmällä annoksella, kuin mitä siihen asti käytit.

Nostin Armouria ja sain liikatoiminnan oireita, vaikka olen vielä vajaatoiminnalla. Mistä se johtuu? Mitä teen?

Oireet johtuvat todennäköisesti siitä, ettei elimistössäsi ole tarpeeksi kortisonia viemään kilpirauhashormoneita solutasolle. Tarvitset siis lisää kortisonia. Lämpötaulukko auttaa varmistamaan asian.

Jos elimistösi tosiaan kaipaa lisää kortisonia, toimi samalla tavalla kuin kortisonia aloittaessa/nostettaessa, eli laske Armour -annostasi, kunnes liikatoiminnan oireet menevät ohi.

Voi myös olla, että sinulla on alhainen ferritiini (katso alla).

Mitä tapahtuu, jos lopetan hydrokortisonin liian nopeasti?

Liian nopea lopetus on vaarallista, ja aiheuttaa lisämunuaiskriisin oireita: pahoinvointia, oksentelua, kuumetta, heikotusta, sydämentykytyksiä jne. Oireiden ilmetessä tulee hakeutua lääkäriin.

Mikä on ferritiini?

Ferritiini kertoo elimistön rautavarastoista. Hemoglobiini voi olla normaali, mutta rautavarastot alentuneet. Alhainen ferritiini on yleinen ongelma kilpirauhasen vajaatoiminnan yhteydessä. Se aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoiminnan kaltaisia oireita, ja Armour annoksen nosto alhaisella ferritiinillä aiheuttaa samankaltaisia ongelmia kuin lisämunuaisten uupumus: sydämentykytystä, uupumusta, heikotusta, valonarkuutta, sumupäisyyttä… Potilas voi virheellisesti luulla, ettei Armour toimi, tai että sitä täytyy ottaa enemmän.

Ennen siirtymistä Armour Thyroidiin tulee tarkistuttaa ferritiini verikokeella ongelmien välttämiseksi. Alhainen ferritiini on tulosta kilpirauhasen vajaatoiminnan alihoidosta pelkällä tyroksiinilla, kuten lisämunuaisten uupumuskin, joten on selvää, että ongelma ratkeaa vain antamalla elimistölle riittävästi sekä rautaa että kilpirauhashormoneita.

Lisätietoa ferritiinistä
http://www.stopthethyroidmadness.com/ferritin/

Mitä tarkoittaa lyhenne AF?

AF on lyhenne Adrenal Fatiguesta eli lisämunuaisten uupumuksesta.